Saa­vu­tet­ta­vuus­päi­vä 2021: Alt-tekstit lisäävät yh­den­ver­tai­suut­ta

Alt-tekstit kertovat näkövammaisille ihmisille, mitä kuvassa on. Niiden puute jättää sosiaalisessa mediassa ulkopuoliseksi.

Saavutettavuuspäivän tiedote 2021
Näkövammaisten liitto ja Förbundet Finlands Svenska Synskadade (FSS)

Sosiaalisen median palvelut ovat saavutettavia myös näkövammaisille, vaikka somesta onkin tullut yhä visuaalisempi, eli yhä enemmän informaatiota jaetaan kuvien välityksellä. Tämä ei ole ongelma, jos kuville lisätään vaihtoehtoinen teksti. Se kertoo näkövammaiselle somenkäyttäjälle sen, minkä näkevä havaitsee silmin.

Monet näkövammaiset käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa. Sokeille somenkäyttäjille ruudunlukija-nimisen apuvälineen lukema alt-teksti on ainoa tapa saada tietoa kuvasta, mutta alt-tekstejä käyttävät myös monet heikkonäköiset. Heikkonäköisille kuvien katsomista voi vaikeuttaa esimerkiksi repaleinen tai sumea näkökenttä tai kuvien liian heikot kontrastit tai pienet elementit tai tekstikoko.

Alt-teksti – pieni vaiva, merkittävä hyöty

Puutteellinen somen saavutettavuus jättää näkövammaiset ulkopuoliseksi sekä julkisesta tiedosta että ystäviensä kuulumisista, selviää Näkövammaisten liiton ja Förbundet Finlands Svenska Synskadaden (FSS) huhtikuisesta kartoituksesta, jolla selvitettiin sosiaalisen median saavutettavuutta näkövammaisille. Puolet vastaajista (47 %) koki vähintään viikoittain jäävänsä somessa vaille oleellista tai mielenkiintoista tietoa saavutettavuuspuutteiden, kuten alt-tekstien puuttumisen vuoksi.

”Päivittäin menee iso osa sisällöstä ohi kuvailemattomia kuvien takia.”

”Jos [alt-tekstejä] ei ole, en useinkaan uskalla tykätä kuvasta, koska en tiedä, mistä menen tykkäämään. Se vaikuttaa siihen, miten usein voin reagoida kavereiden julkaisuihin.”

Suurin osa (69 %) kyselyyn vastanneista koki, etteivät käytetyt alt-tekstit ole nykyisin hyviä ja kuvaavia. Vastaajat toivoivatkin, että alt-tekstien laatuun panostettaisiin. Erityisesti kritisoitiin somepalvelujen automaattisia alt-tekstejä, joista ei ole juurikaan hyötyä.

”Facebookin automaattisesti luodut ovat usein puuta heinää tai rajusti puutteellisia.”

Alt-teksti kannattaa siis kirjoittaa itse – siihen ei mene kuin pieni hetki. Tärkeintä on, että edes yrittää. Eräs vastaaja kannustaa:

”Olisin tyytyväinen, jos [alt-tekstejä] edes joskus käytettäisiin.”

Julkiset toimijat, huomio!

Näkövammaisten liiton ja FSS:n pistokoe paljasti, että jopa julkiset toimijat käyttävät alt-tekstejä vain satunnaisesti tai vain osassa somekanaviaan.

Pistokokeen tapaan tehdyssä kartoituksessa käytiin läpi 16 julkisen toimijan sometilit. Mukana oli muun muassa valtionvirastoja ja muita toimijoita, joita digipalvelulaki velvoittaa. Monet niistä lupasivat saavutettavuusselosteessaan tuottaa sosiaaliseen mediaan saavutettavaa sisältöä. Näin ei kuitenkaan aina ollut. Lisäksi kartoituksessa oli mukana suuria päivittäismedioita, joita digipalvelulaki ei velvoita, mutta joiden olisi syytä panostaa viestinnässään yhdenvertaiseen tiedonsaantiin.

    Lähes kolmasosalla mukaan valituista toimijoista ei ollut somekuvissa lainkaan alt-tekstejä. Vain yhdellä oli alt-teksti suurimmassa osassa somekuvistaan, ja neljällä muulla noin kolmasosassa kuvistaan.

    Erityisen huolestuttavaa oli, että kartoitettujen toimijoiden joukossa oli myös sellaisia, jotka ovat vastanneet omalta osaltaan virallisesta koronatiedotuksesta. Erityisesti tällaisten toimijoiden olisi syytä tarjota poikkeuksetta sisältöä, joka on saavutettavaa kaikille kansalaisille.

    Näin teet alt-tekstin

    Hyvä alt-teksti on lyhyt ja selkeä, ja se kertoo kuvasta olennaisen. Se on neutraali eli ei välitä kirjoittajan näkemyksiä tai mielipiteitä, vaan kuvailee objektiivisesti sen, mitä kuvassa näkyy.

    Mieti, mitä näkevä kuvassa näkee ja mikä näkevälle on kuvassa tärkeää – ja kerro se alt-tekstissä. Jos kuvassa kättelevät presidentit, ei ole olennaista kertoa taustalla olevan seinän väriä. Jos kyseessä on sisustuslehti, juuri seinän väri on tärkeä.

    Jos kuvassa on kaavio, jossa kerrotaan esimerkiksi Suomen väestön ikäjakaumasta, ei alt-tekstiksi riitä ”suomalaisten ikäjakauma”, sillä se ei kerro apuvälinekäyttäjälle samaa kuin kuva näkevälle. Jos alt-tekstistä tulee turhan pitkä, voi kuvan informaation kertoa myös kuvatekstissä tai kuvan ohessa.

    Lopeta alt-teksti aina pisteeseen. 

    Kartoitukset

    Molemmat alla kuvatut kartoitukset liittyvät saavutettavuuspäivään 2021 sekä Näkövammaisten liiton ja FSS:n yhteisiin ”Sano se sanoin” -teemavuosiin 2021–2022.

      Näkövammaisten näkemykset saavutettavuudesta

      Näkövammaisten liitto ja FSS kartoittivat näkövammaisten kokemuksia sosiaalisen median saavutettavuudesta. Kartoituksella kerättiin näkövammaisten ihmisten kokemuksia sosiaalisen median saavutettavuudesta ja erityisesti somessa käytetyistä alt-teksteistä eli vaihtoehtoisista teksteistä.

      Tämän sivun tiedotteen sitaatit on poimittu tästä kartoituksesta. Huhtikuussa 2021 avoimena olleeseen verkkokyselyyn vastasi 65 näkövammaista ihmistä, joista suurin osa (60 %) oli heikkonäköisiä ja loput sokeita.

        Organisaatiot ja alt-tekstit

        Näkövammaisen liitto ja FSS kartoittivat pistokokeen avulla myös julkisten toimijoiden alt-tekstien käyttöä sosiaalisessa mediassa. Kartoituksessa oli mukana 16 toimijaa, mm. valtionvirastoja, oppilaitoksia, sairaanhoitopiirejä ja mediataloja. Kaikkia mukaan luettuja toimijoita joko velvoittaa digipalvelulaki tai heidän välittämiensä viestien saavutettavuudella on kartoituksen tehneiden organisaatioiden näkemyksen mukaan suurta merkitystä yhdenvertaisen tiedonsaannin kannalta.

        Kaikkien kartoituksessa mukana olleiden toimijoiden Facebook-, Twitter- ja Instagram-tileiltä pistotarkastettiin kymmenen viimeisimpänä jaettua kuvaa kultakin. Kunkin kuvan osalta tarkistettiin, onko sille lisätty alt-teksti. yhteensä siis käytiin läpi 480 somekuvaa. Alt-tekstin laatua ei arvioitu.

        Saavutettavuuspäivä

        Saavutettavuuspäivää vietetään torstaina 20.5.2021.

        Kansainvälistä saavutettavuuspäivää vietetään aina toukokuun kolmantena torstaina, vuonna 2021 jo kymmenennettä kertaa. Saavutettavuuspäivä nostaa esille digitaalisen saavutettavuuden ja erilaisten ihmisten tarpeet sähköisten palvelujen käytössä.

        Suomessa saavutettavuuspäivää viettää erityisesti näkövammaisyhteisö, kattojärjestöinään Näkövammaisten liitto ja Förbundet Finlands Svenska Synskadade.

        Lisätietoja


        Sivu päivitetty